Miten voitat pelkosi nyt?

Mitä sinä pelkäät? Mikä on se asia tai päätös, jonka tiedät, että sinun tulisi tehdä tänään tai mieluiten jo eilen, mutta minkä tekemistä edelleen välttelet ja siirrät tuonnemmaksi? Mitä asioita pakenet yltiöpäiseen kuluttamiseen? Tai ympärivuorokautiseen työntekoon, ylensyömiseen, väkivaltaan, rahan perässä juoksemiseen tai itsesi rääkkäämiseen? Mitä päätöksiä jätät tietoisesti tai tiedostamattasi tekemättä, kun huuhtelet aivosi ajatuksineen kaatokänniin tai Netflix-maratonilla koomaan? Minkä pelon olet jättänyt kohtaamatta, kun purat ahdistustasi raivoamalla liikenteessä, räyhäämällä lapsille tai trollaamalla sosiaalisessa mediassa?

Me ihmiset useimmiten tiedämme melko tarkkaan mitä meidän tulisi tehdä toisin, jotta elämänlaatumme oikeasti paranisi ja saisimme aikaan niitä asioita, joita todellisuudessa haluamme tehdä. Ongelma ei ole siinä, ettei meillä ole aavistustakaan, mitä pitäisi tehdä. Vaan siinä, että emme vain tee niin. Suurimmalla osalla meistä on myös kokemusta siitä, että kun saamme viimein puristettua kaiken tahdonvoimamme tai väsymme keksimään sijaistoimintoja, ja päätämme lopulta tehdä sen, mitä täytyy tehdä, se ei olekaan niin vaikeaa! Siihen ei menekään loputtomasti aikaa eikä se vaadikaan sen enempää energiaa kuin meillä on käytettävissä. Ja vaikka sen tekeminen olisi kuinka haastavaa ja raskasta, lopputulos on aina sen arvoinen.

Jos odotamme etukäteen täydellistä varmuutta tai valmistaudumme loputtomasti pienentääksemme riskejä, emme saa koskaan aikaiseksi mitään. ”Se, että jokin päätös tai valinta pelottaa, kertoo siitä, että olemme tekemässä juuri oikeita asioita”, sanoi Zen Habits -bloggaaja Leo Babauta tuoreessa haastattelussaan. Koska ihmisellä on taipumus pyrkiä nopeaan tarpeentyydytykseen ja mahdollisimman helppoon onnellisuuteen, me useimmiten pakenemme tuota pelkoa tai epämukavuutta Facebookiin, Netflixiin, shoppailuun, bileisiin tai kiireellisiin mukatärkeisiin tehtäviin. Tai annamme pelolle vallan ja alamme kertoa itsellemme kauhutarinaa, kuinka epämukavan päätöksen tekeminen saa varmasti koko elämämme luisumaan hallitsemattomaan alamäkeen. Murehdimme etukäteen kaikkia mahdollisia seurauksia, joita haastava päätöksenteko täydellisesti epäonnistuessaan voisi tuoda tullessaan.

Todellisuudessa meidän tulee vain kohdata pelko silmästä silmään. Istua alas ja hengittää syvään. Tarkkailla pelon aiheuttamia tuntemuksia. Puristaako rinnasta, hikoileeko kädet, nouseeko iho kananlihalle, täriseekö polvet? Anna näiden asioiden vain tapahtua äläkä vedä niistä mitään johtopäätöksiä, koska tällöin vain ruokkisit pelkoa entistä enemmän. Mitä sitten, vaikka kätesti hikoilevat? Ei siihen kuole. Se että sydämesi hakkaa kahta kovempaa, kertoo vain siitä, että olet astumassa uteliaisuusalueelle ja unelmiesi toteutumiseen johtava polku alkaa seuraavalla askeleella. Tämä pelko on ystäväsi. Voit oppia odottamaan sitä innolla panikoinnin sijaan. Aloita pienin askelin ja tee vähän pienempiä päätöksiä ensin. Tule tutuksi pelkosi kanssa ja opi sietämään vaikeiden valintojen aiheuttamaa jännitystä. Ja vaikka jokin päätös osoittautuisi vääräksi, sittenpä ainakin tiedät ja voit oppia kokemuksesta. Ei siitä maailmanloppua tule. Ensi kerralla osaat tehdä entistäkin parempia valintoja.

Ja sitten vain teet sen mitä pitää.

Soitat vaikean puhelun. Maksat maratonin osallistumismaksun. Viet viimeisen tupakka-askin roskikseen. Jätät karkkipussin kaupan hyllylle. Pyydät kiinnostavaa ihmistä kahville. Leikkaat luottokorttisi palasiksi. Haet unelmiesi työpaikkaa. Kerrot kumppanillesi, että haluat erota. Vaihdat eteisen palaneen lampun. Alat meditoimaan joka aamu kaksi minuuttia. Teet ostotarjouksen asunnosta. Pyydät tai annat anteeksi. Luovut Muumimuki-kokoelmastasi. Istut kirjoittamaan runoja. Järjestät sukkalaatikkosi ja heität rikkinäiset ja parittomat sukat roskiin. Laitat auton myyntiin. Vedät lenkkarit jalkaan ja astut ovesta ulos. Tiskaat paistinpannun heti ruoanlaiton jälkeen. Poistat Facebookin puhelimesta. Irtisanot vuokrasopimuksen. Tilaat pizzan sijaan salaatin. Kerrot puolisollesi, että haluat lapsen. Varaat ensimmäiset lennot maailmanympärimatkalle. Kosit elämäsi ihmistä. Pyydät ansaitsemasi palkankorotuksen. Kaadat viinat viemäriin. Myyt television. Alat säästää säännöllisesti. Palautat myöhässä olevat lainat kirjastoon. Hankit koiran. Irtisanoudut töistä. Lopetat lihansyönnin. Teet tarkan budjetin. Eroat kirkosta. Aloitat lihansyönnin. Kelaat videokasetin alkuun.

Just. Tee se nyt.

 

Helvetinviikko

Luin minulle suositellun Erik Bertrand Larssenin Helvetinviikko-kirjan ja innostuin tietenkin, niin kuin tapanani on. Kirjan ideana on armeijan erikoisjoukkojen raskaimman harjoitusviikon toteuttaminen siviiliversiona. Joka aamu viideltä ylös ja kymmeneltä nukkumaan! Metsäleirille ei kuitenkaan tarvitse lähteä (ellei välttämättä halua), vaan tarkoituksena on ylittää itsensä ja olla paras mahdollinen versio itsestään. Jokainen asettaa helvetinviikolleen oman tavoitteen ja laatii strategian sen saavuttamiseksi. Viikon yhteiseen ohjelmaan kuuluu aikaisten heräämisten lisäksi ehdottomasti terveellinen ruokavalio ja kuntoilua joka päivä. Helvetinviikon päiville on myös omat teemansa sekä niiden mukaisia tehtäviä. Vaativin lienee puolentoistavuorokauden rutistus torstaista perjantaihin, jolloin on siis tarkoitus paiskoa töitä allnighter ilman silmäystäkään yöunia.

Itse aion tehdä helvetinviikosta tehokkaan potkukäynnistyksen tulevalle vuodelle. Joulukuun kinkku- ja suklaaövereiden jälkeen on syytä aloittaa herkkuvajarit ja tehokas valmistautuminen loppukesän maratonille. Helvetinviikolla opettelen selviämään elämästä ilman lisättyä sokeria ja aloitan jälleen juoksemisen tarkasti harjoitusohjelman mukaan. Tavoitteenani on lisäksi kirjoittaa ja koostaa viikon aikana 30 sivua julkaisukelpoista tekstiä. Olen melko varma, että tietokoneen ja työpöydän ääressä kokonaisen yön valvomisesta ei tule omalla kohdallani mitään, joten harkitsen myös jonkinlaisen yöllisen vaelluksen tekemistä siten, että pysähdyn aina välillä jonnekin kirjoittamaan. Pyrin myös dokumentoimaan koko viikon vloggaamalla fiiliksiäni joka päivä minimalismi.netin youtube-kanavalle.

Oman helvetinviikkoni ajankohdaksi valitsin tammikuun toisen viikon 8.-14.1., jotta joulun ja uudenvuodenjuhlinnan pöly ehtii kunnolla laskeutua ja jää vielä muutama päivä aikaa henkisesti valmistautua rutistukseen. Se on myös ensimmäinen viisipäiväinen täysi työviikkoni pitkään aikaan. Viikon on tarkoitus olla niin rankka ponnistus kuin suinkin. Niin, että sitä jälkeenpäin muistellessa normaalit arjen kiireet tuntuvat helpolta palalta kakkua. Tarkoituksena on myös, että helvetinviikolla omaksutuista hyvistä tavoista ainakin jotkut jäisivät osaksi arkea vielä viikon jälkeenkin.

Onnistuneen Marraskuun minimalismipelin seurauksena ajattelin, että tästäkin viikosta tulee paljon parempi porukalla. Tuskin samanlaista yleisömenestystä, mutta jos muutamakin lähtee mukaan, niin voimme jälleen jakaa kokemuksia ja kannustaa toisiamme. Helvetinviikko sopii mainiosti myös esim. koko kodin raivaamiseen, minimalistisen elämän aloittamiseen, tekemättömien töiden tehokkaaseen suorittamiseen, budjetin tekemiseen ja raha-asioiden kuntoon laittamiseen, mindfulnessin ja meditoinnin, opiskelun tai uuden harrastuksen aloittamiseen tai oikeastaan ihan mihin tahansa, mikä vie sinut mukavuusalueelta uteliaisuusalueelle. Helvetinviikosta voi myös tehdä vuosittaisen perinteen ja aloittaa uuden vuoden aina tehokkaasti kaasu pohjassa.

Suosittelen, että hankit kirjan käsiisi mahdollisimman pian esim. kirjastosta, niin ehdit valmistautua omaan helvetinviikkoosi riittävän hyvin. Bertrand suosittelee vähintään kolmen viikon valmistautumisaikaa, jotta voit suunnitella oman viikkosi tavoitteet ja toteutuksen sekä orientoitua koitokseen. Jaa halutessasi omat helvetinviikon kokemuksesi sosiaalisiin medioihin tunnisteella #helvetinviikko2018 ja osallistu facebook-tapahtumaan, josta löydä myös viikon säännöt sekä eri päivien teemat. Tervetuloa helvetinviikolle!

Joulukalenterista uudenvuodenlupaus – kuukauden ilmainen palautusoikeus

Marraskuusta ja minimalismipelistä on selvitty! Miten meni noin niinku omasta mielestä? Itse sain turhat rojut karsittua, jäljelle jääneet tavarat laskettua ja muutaman hyvän minimalismiin liittyvän kirjankin luettua, joten pidän kuukautta aivan onnistuneena. Parasta marraskuussa on tietenkin se, että nyt se on ohi! Joko on joulukalenterin kaikki suklaat syöty vai selviätkö joulun odotuksesta luukkuja avaamatta? Itse ajattelin kokeilla tällä kertaa vähän erilaista joulukalenteria.

Kun vuosi vaihtuu, on minulla ainakin usein tapana ajatella, että jälleen kääntyy uusi sivu elämässä ja voi aloittaa monet asiat puhtaalta pöydältä. En ole joka vuosi tehnyt varsinaisia uudenvuodenlupauksia, mutta kyllähän sitä monesti on tullut haaveiltua terveellisemmistä elämäntavoista tai hyvien asioiden lisäämisestä elämään. Vuosi sitten päätin, että pyrin lukemaan tänä vuonna 50 kirjaa ja sainkin tavoitteen jo pari viikkoa sitten täyteen. Ehdottomasti todella hyvä päätös. Tulevana vuonna haluaisin nukkua paremmin kuin koskaan ja asetankin tavoitteeksi kahdeksan tunnin unet joka yö. Olisi myös upeaa päästä lopullisesti irti torkuttamisesta ja oppia nousemaan säännöllisesti aikaisemmin, kuin viimeiseen mahdolliseen herätykseen.

Tulosta ei kuulemma voi johtaa, mutta tekemistä voi. ”Valmentaja pystyy vaikuttamaan kaikkeen muuhun paitsi ottelun lopputulokseen, sillä lopputulos on seurausta siitä mitä kaukalossa tapahtuu.” Joten koska pelkkä päätös paremmista yöunista ei vielä johda niihin, täytyy keskittyä tekemisen johtamiseen. Tiedän ainakin muutamia asioita, joilla voin vaikuttaa nukkumiseeni. Minulle suurin haaste on varmasti puhelimen välttäminen ennen nukkumaanmenoa, mutta otan jälleen kerran itseäni niskasta kiinni. Tätä on tullut kokeiltua joskus ennenkin aivan hyvin tuloksin. Puhelin lataukseen eri huoneeseen jo tuntia ennen nukkumaanmenoa, tai yksiöni tapauksessa eteiseen. Viimeisen tunnin pyrin käyttämään esim. venyttelemällä ja lukemalla kirjoja. Vähennän myös valoja ja poltan kynttilöitä.

Olen pikkuhiljaa syksyn mittaan myös vähentänyt iltakahvin juomista ja korvannut sen lähes kokonaan vihreällä teellä, jonka pitäisi rauhoittaa kehoa yötä varten. Nyt päätänkin, etten enää kuuden jälkeen illalla juo kahvia. Muutenkin pyrin vähentämään kahvin määrää ja korvaamaan sen laadulla. Luovun kokonaan kahvinkeittimestä ja vien Moccamasterini töihin, kun muutamme ensi viikolla uudelle toimistolle. Kotona alan suodattamaan kahvini vesipannun ja Chemexin avulla. Tilasin myös käsikäyttöisen kahvimyllyn, jolloin saan itse jauhaa kahvini pavuista. Koska tiedän olevani hieman laiska, uskon että tällä on välitön vaikutus myös juomani kahvin määrään.

Useimmiten sanotaan, että uuden tavan oppimiseen menee noin 28 vuorokautta. Myös tavaroiden vähentäminen on taito, jota voi opetella pikkuhiljaa, ja moni varmasti huomasi tämän myös minimalismipeliä pelatessaan. Ja kuten polkupyörällä ajo, kun sen kerran oppii, ei se helposti unohdu. Päätinkin aloittaa uusien nukkumisrutiinien opettelun jo joulukuussa. Näin saan harjoitella uudenvuodenlupausta etukäteen ja siinä on vielä 31 päivän ilmainen palautusoikeus! Vaikka valvoisin koko jouluyön ja vuodenvaihteen, jää minulle kuitenkin vielä vaadittavat 28 yötä aikaa nukkua kunnolla. Ja mikäli pidemmät unet eivät parannakaan elämänlaatua, voin ensi vuonna unohtaa koko jutun ja päättääkin sen sijaan vaikka vähentää nukkumisen puoleen. Jos taas paremmat unet palkitsevat ja opin menemään myös ajoissa nukkumaan, voin helposti tehdä niistä näyttävän julkisen uudenvuodenlupauksen.

Millaisia tapoja sinä olet kaivannut elämääsi? Oletko tavannut tehdä uudenvuodenlupauksia niihin liittyen? Nyt ne kannattaa ottaa välittömästi käyttöön, lupaan sinullekin kuukauden ilmaisen palautusoikeuden.

Olemme sitä, mitä toistuvasti teemme.
Erinomaisuus ei siis ole teko, vaan tapa.
–Aristoteles